 |
|
 |
|
Hă€n
RAFFE LEPPĂNEN (POJU) "HĂN"
ELOKUVASTA: HELMIĂ JA SIKOJA
______________________________________________________
Katsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesÀkuu mun pihallain.
HÀn istutti sen aikanaan, nauroi hÀnen taimeaan oksa vain.
Kun ensilumi peitti sen, hÀn suojas taimen varoen sitÀ vaali niin.
HÀn sisÀÀn juoksi thkeissaan melkein kaatui juostessaan, nauroi kyy-
neliin.
HÀn oli keiju, mikÀ lie. Joskus sanoin totta vie sinut suuhun syön.
Toi kerran kerran kotiin koiranpennun, piti sitÀ peiton alla, koko yön.
Kun tv:tÀ me katseltiin hÀn uskoi jopa mainoksiin niin muistan sen.
Ja vuoksi jonkun nyyhkyleffan itki hÀn, joskus hieman hÀpeillen.
Chourse:
On aivan kuin uneen
Nyt taas palaisin
Muiston kuin unohtuneen
Taas saan jostakin
_____
HÀn rikkoi pölynimurin ja pelkÀs ettÀ suutuisin, sen piilon vein
Kun sÀngyn alta löysin sen, hÀn sanoi mulle vÀltellen, se toimi ei
Kun kerran työstÀ kesken jÀin, niin itkemÀssÀ hÀnet nÀin, kuin maail-
man loppu ois.
Ja tasan vuosi sitten kun taas saimme kesÀn ootetun, hÀn kuihtui pois
Chourse:
On aivan kuin uneen....
Se oli aamu toukokuun, kun lehteen puhkes oksat puun mÀ herÀsin
Niin huomasin et yksinÀÀn et yksinÀÀn oli joutunut hÀn lÀhtemÀÀn, pois
jonnekkin.
Ja niinkuin tyhjÀn nÀyttÀmön, hÀn jÀtti taa tÀn yksiön, nyt hilaisen
Ja nytkun vuosi siitÀ on saa puukin jÀlleen kukinnon kuin muistaen
Katsohan on tuolla puu se kukkii joka kesÀkuu mun pihallain
HÀn istutti sen aikanaan, nauroi hÀnen taimeaan oksa vain
|
|
|
 |
|
 |
|
|
|
|
HÀn istutti sen aikanaan, nauroi hÀnen taimeaan oksa vain
Katsohan on tuolla puu se kukkii joka kesÀkuu mun pihallain
Ja nytkun vuosi siitÀ on saa puukin jÀlleen kukinnon kuin muistaen
Ja niinkuin tyhjÀn nÀyttÀmön, hÀn jÀtti taa tÀn yksiön, nyt hilaisen
jonnekkin.
Niin huomasin et yksinÀÀn et yksinÀÀn oli joutunut hÀn lÀhtemÀÀn, pois
Se oli aamu toukokuun, kun lehteen puhkes oksat puun mÀ herÀsin
On aivan kuin uneen....
Chourse:
Ja tasan vuosi sitten kun taas saimme kesÀn ootetun, hÀn kuihtui pois
man loppu ois.
Kun kerran työstÀ kesken jÀin, niin itkemÀssÀ hÀnet nÀin, kuin maail-
Kun sÀngyn alta löysin sen, hÀn sanoi mulle vÀltellen, se toimi ei
HÀn rikkoi pölynimurin ja pelkÀs ettÀ suutuisin, sen piilon vein
_____
Taas saan jostakin
Muiston kuin unohtuneen
Nyt taas palaisin
On aivan kuin uneen
Chourse:
Ja vuoksi jonkun nyyhkyleffan itki hÀn, joskus hieman hÀpeillen.
Kun tv:tÀ me katseltiin hÀn uskoi jopa mainoksiin niin muistan sen.
Toi kerran kerran kotiin koiranpennun, piti sitÀ peiton alla, koko yön.
HÀn oli keiju, mikÀ lie. Joskus sanoin totta vie sinut suuhun syön.
neliin.
HÀn sisÀÀn juoksi thkeissaan melkein kaatui juostessaan, nauroi kyy-
Kun ensilumi peitti sen, hÀn suojas taimen varoen sitÀ vaali niin.
HÀn istutti sen aikanaan, nauroi hÀnen taimeaan oksa vain.
Katsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesÀkuu mun pihallain.
______________________________________________________
ELOKUVASTA: HELMIĂ JA SIKOJA
RAFFE LEPPĂNEN (POJU) "HĂN"
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| HHă€n |
| ă€n |
| ăH€n |
| jă€n |
| jHă€n |
| Hjă€n |
| uă€n |
| uHă€n |
| Huă€n |
| nă€n |
| nHă€n |
|
| Hnă€n |
| bă€n |
| bHă€n |
| Hbă€n |
| gă€n |
| gHă€n |
| Hgă€n |
| yă€n |
| yHă€n |
| Hyă€n |
|
|
|
|
|
|
|
|
|