 |
|
 |
|
Sade
liikaa ajatuksii pääs
en pysty nukkuu
liian moni liian usein
liian aikasin pois nukkuu
elämänsä päättää, vieläkin sut nään tääl
ku liian vaikeet on vaan selkänsä kääntää
katon valokuvii vanhat ajat mieles
ja laitan uuden kuvan siihe vanhan vieree
tässä olit yläasteel kaverikuvas
en voi erehtyy,
tuntisin sut aina tost tukast
istun sängyn laidalla mun pimeäs huonees
en oo ees kuullu nimeäs vuotee
ei kai kukaa tykkää puhuu
vaikka tietääkin mist puhutaa
ja jos ei tiedä
riittää ku vaan kuuntelee niit huhuja
mitä vielki liikkuu
mä saan huomen herätä
mut juhannusaatton päätty yhen nuoren elämä
me oltiin parhait frendei
kerro mulle miks hyvist hetkist
tulee nii varhain menneit
taas yks uneton yö
ku koitan numeroos soittaa
? nää mun tunteet ei syö?
?mut kuten tää ero ei soittaa?
tiesin alust asti etten tuu pääsee sun yli
vaikka kielsin halut
silti kaipasin sua mun syliin
mun haave eli maailmas
jonne mahduttii vaan me kaks
tuottaa sade mulle dejá vuit
jostain joka jäi haaveeks
ihan ku mikään muu ei riittäis mun kahleiks
ku se aarre päässä sateenkaaren jota mä saa en
en pysty ymmärtää, oon ymmällään miten näin kävi
mul ei oo enää mitää mitä hävii
onko järkee enää elää
jos elämältä syy menee
huomenna vasta tyynenee sade ja kyyneleet
kertosäe (x2)
rakas sade taas untain määrää
heei, se sadun määrää
sade pitää mun päällä varjoo
mut huominen tulee mulle jotain hyvää tarjoo
yea, katuvalot valaisee
mun sateista elämää
pipo ja huppari estää kastumasta sen enempää
farkun lahkeet loskas,kävelen pimeit katui
jos joskus sanoin pahasti,
heti sitä kaduin
sade kastelee valmiiksi, kostuneita silmii
kaikki oli kuin elokuvaa
sitten katkes filmi
läheisyyttä kaipaan aivan niinkuin muutki
mutkii tyhjyydessäni, mutkii tyhmyydessäni
itsestäni sateessa,
itsestäni maatessa sängyssä
katson kuvaasi hyllyssä
muistelen sekuntei
muistelen niit tuntei
ekoi viestei ja niitä suurii tuntei
ja taas sade päällä
eikä sateensuojaa löydy mistää
unelmat vieressä
tekee paluutaan viemäristä
siin kiertämistä pitää välttää
mut pitää astuu ja kastuu
mut sit tulee taas pelko ja edes on vastuu
mä vihaan tätä sadetta
mä vihaan tätä paskaa
mut hei kai täs sielun sisäl jotai silti kasvaa
oon saanu aikaan kyyneleitä
toisen poskelle virtaa
toiset koskee rintaa
ja pistää miettii hiljaa
mä haluun takas ajan
olin aidot fiilikset äänessä alan
käännetään sivuu eteenpäin
kyl se sade lakkaa
nyt eti se suoja, ehkä se sade nyt lakkaa
kertosäe (x4)
|
|
|
 |
|
 |
|
|
|
|
kertosäe (x4)
nyt eti se suoja, ehkä se sade nyt lakkaa
kyl se sade lakkaa
käännetään sivuu eteenpäin
olin aidot fiilikset äänessä alan
mä haluun takas ajan
ja pistää miettii hiljaa
toiset koskee rintaa
toisen poskelle virtaa
oon saanu aikaan kyyneleitä
mut hei kai täs sielun sisäl jotai silti kasvaa
mä vihaan tätä paskaa
mä vihaan tätä sadetta
mut sit tulee taas pelko ja edes on vastuu
mut pitää astuu ja kastuu
siin kiertämistä pitää välttää
tekee paluutaan viemäristä
unelmat vieressä
eikä sateensuojaa löydy mistää
ja taas sade päällä
ekoi viestei ja niitä suurii tuntei
muistelen niit tuntei
muistelen sekuntei
katson kuvaasi hyllyssä
itsestäni maatessa sängyssä
itsestäni sateessa,
mutkii tyhjyydessäni, mutkii tyhmyydessäni
läheisyyttä kaipaan aivan niinkuin muutki
sitten katkes filmi
kaikki oli kuin elokuvaa
sade kastelee valmiiksi, kostuneita silmii
heti sitä kaduin
jos joskus sanoin pahasti,
farkun lahkeet loskas,kävelen pimeit katui
pipo ja huppari estää kastumasta sen enempää
mun sateista elämää
yea, katuvalot valaisee
mut huominen tulee mulle jotain hyvää tarjoo
sade pitää mun päällä varjoo
heei, se sadun määrää
rakas sade taas untain määrää
kertosäe (x2)
huomenna vasta tyynenee sade ja kyyneleet
jos elämältä syy menee
onko järkee enää elää
mul ei oo enää mitää mitä hävii
en pysty ymmärtää, oon ymmällään miten näin kävi
ku se aarre päässä sateenkaaren jota mä saa en
ihan ku mikään muu ei riittäis mun kahleiks
jostain joka jäi haaveeks
tuottaa sade mulle dejá vuit
jonne mahduttii vaan me kaks
mun haave eli maailmas
silti kaipasin sua mun syliin
vaikka kielsin halut
tiesin alust asti etten tuu pääsee sun yli
?mut kuten tää ero ei soittaa?
? nää mun tunteet ei syö?
ku koitan numeroos soittaa
taas yks uneton yö
tulee nii varhain menneit
kerro mulle miks hyvist hetkist
me oltiin parhait frendei
mut juhannusaatton päätty yhen nuoren elämä
mä saan huomen herätä
mitä vielki liikkuu
riittää ku vaan kuuntelee niit huhuja
ja jos ei tiedä
vaikka tietääkin mist puhutaa
ei kai kukaa tykkää puhuu
en oo ees kuullu nimeäs vuotee
istun sängyn laidalla mun pimeäs huonees
tuntisin sut aina tost tukast
en voi erehtyy,
tässä olit yläasteel kaverikuvas
ja laitan uuden kuvan siihe vanhan vieree
katon valokuvii vanhat ajat mieles
ku liian vaikeet on vaan selkänsä kääntää
elämänsä päättää, vieläkin sut nään tääl
liian aikasin pois nukkuu
liian moni liian usein
en pysty nukkuu
liikaa ajatuksii pääs
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| SSade |
| ade |
| aSde |
| zade |
| zSade |
| Szade |
| wade |
| wSade |
| Swade |
| dade |
| dSade |
|
| Sdade |
| eade |
| eSade |
| Seade |
| xade |
| xSade |
| Sxade |
| aade |
| aSade |
| Saade |
| Sde |
|
| Sdae |
| Szde |
| Sazde |
| Sqde |
| Sqade |
| Saqde |
| Ssde |
| Ssade |
| Sasde |
| Swde |
| Sawde |
|
| Sxde |
|
|
|
|
|
|
|
|
|