|
|
|
|
Tuleen Ajettu Maa
Verellä kirjoitettu kirja elämän
Käsissä sodan maailman luojan
Yli kuluvan talven voiko kuoleva jaksaa
Haavoittuneenakin susia kutsuen
Eikä miekka paranna metsien haavoja
Näin kirjoitettua ei verettä päätetä
Kuuntele, kuinka huudot kaikuvat
Vastarannalla aamuun ei odoteta
Maasta savea, taivaalta tuhkaa
Tulesta uhrit poltetun maan
Merestä aallot, taivaalta pisarat
Tulen henget rauhoittamaan
Ei kukaan meihin ole katsonut aikoihin
On ruoska repinyt pilvet halki
Rotat juoksevat kannella maailman
Kauna saaliiden silmistä leiskuu
Kun idän varjo lännestä lankeaa
Ja saastunut mieli kunniaa hakee
Jäästä syntynyt on ajettu tuleen
Tulen tekijät mustaan hukkuneet
Ei kukaan sano että näkisi tulevan
Ei kukaan sano jos pelkää
Kallioihin pirstokaa kirveet
Päätänne riiputtakaa, heikot polvistukaa
Syvään lihaan nahkanne luokaa
Ryveten häpeässä lapsenne uhratkaa
Ihmisen tahto kuin rauta taivuttamaton
Riiputtaa päätään kurja luotu virheetön
Se pelkää, mutta kuolee taistellen
Puolesta jumalten joita itse tunne ei
Odottaa voittajan täytyy
Voidakseen sanansa tuuleen heittää
Vuoret liikkuvat harvoin
Ei niitä siirrä yksin vahvinkaan
Vain hetken teidän liekkinne roihuaa
Katso, se hiljaa hiipuu, maan tuhkin koristaa
Syvyys kylmä viimeisen hehkun tukahduttaa
Kutsutko kuoleman sen vielä kerran herättämään
Sitä vielä itket kun synkän vieraan taloosi laskit
Siipensä levittämään kauniin elämäsi ylle
Sen yhdellä henkäyksellä poistamaan
Aseisiin, sen te kuulette aina
Teidän verellänne tämä maa peitetään
Se on polku, jota pitkin teitä seurataan
Niin kauas kuin pimeys jaksaa kantaa
Paikkanne lunastakaa, ette koskaan ole vapaita
Arkuissanne lapsenne kannetaan
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan
Vahvemman oikeus vahvemman tappaa
Puolusta kotiasi, tuholle uhraa rakkaasi
Polta maa takanasi ennen kuin poltat itsesi
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan
Punaiset pilvet sumentavat taivaan
Näin kaikki päättyy, kuumuus maan tyhjiin imee
Näin kaikki päättyy, näen sen nyt
Punainen taivas rotat saartaa
Verellä kirjoitettu kirja elämän
Käsistä sodan maailman luojan
Kansi hiiltyneenä laskettu maahan
Sanat sanomattomiksi tehty
Näin kaikki päättyy, näen sen nyt
Tämä sivu on viimeinen
Näin kaikki päättyy, tyhjään ja unohdukseen
Eikä kukaan tänne palaa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Eikä kukaan tänne palaa
Näin kaikki päättyy, tyhjään ja unohdukseen
Tämä sivu on viimeinen
Näin kaikki päättyy, näen sen nyt
Sanat sanomattomiksi tehty
Kansi hiiltyneenä laskettu maahan
Käsistä sodan maailman luojan
Verellä kirjoitettu kirja elämän
Punainen taivas rotat saartaa
Näin kaikki päättyy, näen sen nyt
Näin kaikki päättyy, kuumuus maan tyhjiin imee
Punaiset pilvet sumentavat taivaan
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan
Polta maa takanasi ennen kuin poltat itsesi
Puolusta kotiasi, tuholle uhraa rakkaasi
Vahvemman oikeus vahvemman tappaa
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan
Arkuissanne lapsenne kannetaan
Paikkanne lunastakaa, ette koskaan ole vapaita
Niin kauas kuin pimeys jaksaa kantaa
Se on polku, jota pitkin teitä seurataan
Teidän verellänne tämä maa peitetään
Aseisiin, sen te kuulette aina
Sen yhdellä henkäyksellä poistamaan
Siipensä levittämään kauniin elämäsi ylle
Sitä vielä itket kun synkän vieraan taloosi laskit
Kutsutko kuoleman sen vielä kerran herättämään
Syvyys kylmä viimeisen hehkun tukahduttaa
Katso, se hiljaa hiipuu, maan tuhkin koristaa
Vain hetken teidän liekkinne roihuaa
Ei niitä siirrä yksin vahvinkaan
Vuoret liikkuvat harvoin
Voidakseen sanansa tuuleen heittää
Odottaa voittajan täytyy
Puolesta jumalten joita itse tunne ei
Se pelkää, mutta kuolee taistellen
Riiputtaa päätään kurja luotu virheetön
Ihmisen tahto kuin rauta taivuttamaton
Ryveten häpeässä lapsenne uhratkaa
Syvään lihaan nahkanne luokaa
Päätänne riiputtakaa, heikot polvistukaa
Kallioihin pirstokaa kirveet
Ei kukaan sano jos pelkää
Ei kukaan sano että näkisi tulevan
Tulen tekijät mustaan hukkuneet
Jäästä syntynyt on ajettu tuleen
Ja saastunut mieli kunniaa hakee
Kun idän varjo lännestä lankeaa
Kauna saaliiden silmistä leiskuu
Rotat juoksevat kannella maailman
On ruoska repinyt pilvet halki
Ei kukaan meihin ole katsonut aikoihin
Tulen henget rauhoittamaan
Merestä aallot, taivaalta pisarat
Tulesta uhrit poltetun maan
Maasta savea, taivaalta tuhkaa
Vastarannalla aamuun ei odoteta
Kuuntele, kuinka huudot kaikuvat
Näin kirjoitettua ei verettä päätetä
Eikä miekka paranna metsien haavoja
Haavoittuneenakin susia kutsuen
Yli kuluvan talven voiko kuoleva jaksaa
Käsissä sodan maailman luojan
Verellä kirjoitettu kirja elämän
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TTuleen AAjettu MMaa |
| uleen jettu aa |
| uTleen jAettu aMa |
| fuleen zjettu jaa |
| fTuleen zAjettu jMaa |
| Tfuleen Azjettu Mjaa |
|
5uleen qjettu kaa |
| 5Tuleen qAjettu kMaa |
| T5uleen Aqjettu Mkaa |
| huleen sjettu naa |
| hTuleen sAjettu nMaa |
| Thuleen Asjettu Mnaa |
|
yuleen wjettu Maaa |
| yTuleen wAjettu Ma |
| Tyuleen Awjettu Maa |
| 6uleen xjettu Mza |
| 6Tuleen xAjettu Mzaa |
| T6uleen Axjettu Maza |
|
guleen Ajjettu Mqa |
| gTuleen Aettu Mqaa |
| Tguleen Aejttu Maqa |
| ruleen Akettu Msa |
| rTuleen Akjettu Msaa |
| Truleen Ajkettu Masa |
|
Tuuleen Aiettu Mwa |
| Tleen Aijettu Mwaa |
| Tlueen Ajiettu Mawa |
| Thleen Amettu Mxa |
| Amjettu Mxaa |
| Tuhleen Ajmettu Maxa |
|
T7leen Anettu |
| T7uleen Anjettu |
| Tu7leen Ajnettu |
| Tkleen Ahettu Maz |
| Tkuleen Ahjettu |
| Tukleen Ajhettu Maaz |
|
Tileen Auettu Maq |
| Tiuleen Aujettu |
| Tuileen Ajuettu Maaq |
| T8leen Ajeettu Mas |
| T8uleen Ajttu |
| Tu8leen Ajtetu Maas |
|
Tjleen Ajsttu Maw |
| Tjuleen Ajsettu |
| Tujleen Ajesttu Maaw |
| Tyleen Aj3ttu Max |
| Aj3ettu |
| Tuyleen Aje3ttu Maax |
|
Tulleen Ajfttu |
| Tueen Ajfettu |
| Tuelen Ajefttu |
| Tukeen Ajrttu |
| Ajrettu |
| Tulkeen Ajerttu |
|
Tuoeen Aj4ttu |
| Tuoleen Aj4ettu |
| Tuloeen Aje4ttu |
| Tupeen Ajdttu |
| Tupleen Ajdettu |
| Tulpeen Ajedttu |
|
Tuleeen Ajwttu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|