|
|
|
|
Tyhj㤠Peili
Taas on yks päivä takana ja vaihteeks makaan sängyl/
En haluu kuulla kestään joten laitan kii mun kännyn/
Tumma pilviverho peittää taivaan ja mun mielen/
Mikä meni pieleen mikset makaa sä mun vierel/
Huone pimenee samalla ilma viilenee/
Tyhjää kylmää ilmaa laskeutuu mun vierelle/
Tajusin jo aikoi sit et on turha menneisyyttä/
Yrittää muuttaa ja on turhaa menneit syyttää/
Keltä vastauksia kysymyksiin joita päässä pohdin/
Kukaan kuitenkaan ei vastaa joten keltä kysyy tohdin/
En jaksas enää aamuun herää enkä mennä nukkuun/
En haluis enää kysymyksii kerää koska niihin hukkuu/
Pelkään katsoo peiliin pelkään koska sieltä katoon/
Pelkään koska peili särkyy pelkään koska kaikki hajoo/
Näin rakkaus muuttu vihaks tulee vihattuu rakkaimpaa/
Rakkaus ja viha käsi kädes kulkee välil maan ja taivaan/
Kertsi:
Onko kaikki turhaa mitä koen tai tunnen/
Näitä ajatuksii kelaan silti peitän tunteet/
Pyörittelen päässä kaikkee niinkun paloi palapelin/
Totuutta ei voi paeta ei ees vaikka kääntyy selin/
Onko kaikki harhaa mitä näen tai mietin/
Oliko turhaa aika jonka sun kanssas vietin/
Ei enää syytä elää ei enää syytä lepää/
Ei enää syytä herää ei en mä syytä ketään/
Liian paljon suunnitelmii liian monta päämäärää/
Liian paljon suunniteltiin ei voinu pää määrää/
Laitan kädet ristiin silti ei tuu apuu mistään/
Seitsemän kuolemansyntii rintaan syvälle pistää/
Ne peittoaa koko pyhän kolminaisuuden/
Uskon toivon rakkauden ja koko tulevaisuuden/
Kun ykskin näistä puuttuu ei silloin toimi mikään/
Niinkun tuolist jalka uupuis mikä sitä pystys pitäs/
Kirjoitan riimei myöhään kirjoitan pääni tyhjäks/
Tulee koko arkki täyteen mutta ei se auta yhtään/
Heitän kynän pöydälle ja jätän riimit siihen/
Oon päättäny en sun perääs enää itke/
Suljen silmät annan ajatusten ottaa vallan/
Ainoastaan näen omat kädet mullan alla/
Sitten avaan silmät katson ylös ulos ikkunasta/
Näen miten kauniit kirkkaat tähdet koristaa taivasta/
Kertsi
Peilistä alkaa katoon mun kuva jo vähitellen/
Päivät punasella tussil valokuvii väritellen/
Käy aika vähiin ellen mä tuu pian takas järkiin/
Mut tartun vodkapulloon vedän ykkösellä lärviin/
Mä alan nauttiin tästä, ei enää mikään estä/
On vaikee irti päästää, sairaasta elämästä/
En tiedä kauan kestän, mun silmätkin verestää/
Kuin heräisin vedestä, oon pudonnut veneestä/
Ei enää mikään auta, ei enää kantaa naulas/
Kun köysi roikkuu kaulas, on elämä niin hauras/
Ite saat kantaa kaunas, siks en oo enää rauhas/
Ei homma enää hanskas, vaan hanska roikkuu haudas/
Ei mikään enää auta kun paha maan valtaa/
Paholainen vetää enkeliltäkin jalat alta/
Tää alkaa haiskahtaa moraali-itsemurhalta/
Minkäs voit kun Jumalakaan ei auta jumalauta/
Kertsi
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kertsi
Minkäs voit kun Jumalakaan ei auta jumalauta/
Tää alkaa haiskahtaa moraali-itsemurhalta/
Paholainen vetää enkeliltäkin jalat alta/
Ei mikään enää auta kun paha maan valtaa/
Ei homma enää hanskas, vaan hanska roikkuu haudas/
Ite saat kantaa kaunas, siks en oo enää rauhas/
Kun köysi roikkuu kaulas, on elämä niin hauras/
Ei enää mikään auta, ei enää kantaa naulas/
Kuin heräisin vedestä, oon pudonnut veneestä/
En tiedä kauan kestän, mun silmätkin verestää/
On vaikee irti päästää, sairaasta elämästä/
Mä alan nauttiin tästä, ei enää mikään estä/
Mut tartun vodkapulloon vedän ykkösellä lärviin/
Käy aika vähiin ellen mä tuu pian takas järkiin/
Päivät punasella tussil valokuvii väritellen/
Peilistä alkaa katoon mun kuva jo vähitellen/
Kertsi
Näen miten kauniit kirkkaat tähdet koristaa taivasta/
Sitten avaan silmät katson ylös ulos ikkunasta/
Ainoastaan näen omat kädet mullan alla/
Suljen silmät annan ajatusten ottaa vallan/
Oon päättäny en sun perääs enää itke/
Heitän kynän pöydälle ja jätän riimit siihen/
Tulee koko arkki täyteen mutta ei se auta yhtään/
Kirjoitan riimei myöhään kirjoitan pääni tyhjäks/
Niinkun tuolist jalka uupuis mikä sitä pystys pitäs/
Kun ykskin näistä puuttuu ei silloin toimi mikään/
Uskon toivon rakkauden ja koko tulevaisuuden/
Ne peittoaa koko pyhän kolminaisuuden/
Seitsemän kuolemansyntii rintaan syvälle pistää/
Laitan kädet ristiin silti ei tuu apuu mistään/
Liian paljon suunniteltiin ei voinu pää määrää/
Liian paljon suunnitelmii liian monta päämäärää/
Ei enää syytä herää ei en mä syytä ketään/
Ei enää syytä elää ei enää syytä lepää/
Oliko turhaa aika jonka sun kanssas vietin/
Onko kaikki harhaa mitä näen tai mietin/
Totuutta ei voi paeta ei ees vaikka kääntyy selin/
Pyörittelen päässä kaikkee niinkun paloi palapelin/
Näitä ajatuksii kelaan silti peitän tunteet/
Onko kaikki turhaa mitä koen tai tunnen/
Kertsi:
Rakkaus ja viha käsi kädes kulkee välil maan ja taivaan/
Näin rakkaus muuttu vihaks tulee vihattuu rakkaimpaa/
Pelkään koska peili särkyy pelkään koska kaikki hajoo/
Pelkään katsoo peiliin pelkään koska sieltä katoon/
En haluis enää kysymyksii kerää koska niihin hukkuu/
En jaksas enää aamuun herää enkä mennä nukkuun/
Kukaan kuitenkaan ei vastaa joten keltä kysyy tohdin/
Keltä vastauksia kysymyksiin joita päässä pohdin/
Yrittää muuttaa ja on turhaa menneit syyttää/
Tajusin jo aikoi sit et on turha menneisyyttä/
Tyhjää kylmää ilmaa laskeutuu mun vierelle/
Huone pimenee samalla ilma viilenee/
Mikä meni pieleen mikset makaa sä mun vierel/
Tumma pilviverho peittää taivaan ja mun mielen/
En haluu kuulla kestään joten laitan kii mun kännyn/
Taas on yks päivä takana ja vaihteeks makaan sängyl/
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TTyhj㤠PPeili |
| yhj㤠eili |
| yThj㤠ePili |
| fyhj㤠0eili |
| fTyhj㤠0Peili |
| Tfyhj㤠P0eili |
| 5yhj㤠leili |
| 5Tyhj㤠lPeili |
| T5yhj㤠Pleili |
|
hyhj㤠oeili |
| hTyhj㤠oPeili |
| Thyhj㤠Poeili |
| yyhj㤠Peeili |
| yTyhj㤠Pili |
| Tyyhj㤠Pieli |
| 6yhj㤠Psili |
| 6Tyhj㤠Pseili |
| T6yhj㤠Pesili |
|
gyhj㤠P3ili |
| gTyhj㤠P3eili |
| Tgyhj㤠Pe3ili |
| ryhj㤠Pfili |
| rTyhj㤠Pfeili |
| Tryhj㤠Pefili |
| Prili |
| Thj㤠Preili |
| Thyj㤠Perili |
|
Tghj㤠P4ili |
| P4eili |
| Tyghj㤠Pe4ili |
| Thhj㤠Pdili |
| Pdeili |
| Tyhhj㤠Pedili |
| T6hj㤠Pwili |
| Pweili |
| Ty6hj㤠Pewili |
|
Tuhj㤠Peiili |
| Tuyhj㤠Peli |
| Tyuhj㤠Pelii |
| T7hj㤠Pejli |
| T7yhj㤠Pejili |
| Ty7hj㤠Peijli |
| Tjhj㤠Pe9li |
| Tjyhj㤠Pe9ili |
| Tyjhj㤠Pei9li |
|
|
|
|
|
|
|
|
|