|
|
|
|
Vhn Ennen
Väritön aamu, järven syleilyssä heinät ui
Sumuseinä värähtää
Kerrotaan, et siitä asti kun se tapahtui
Vesi on ollut tyyni kuin jää
Oli tyttö kuin ulpukankukka
Ja poika niin kuin vedessä valo
Päivien palo täynnä kummaa supinaa
Niin vaikeata unohtaa
Ja kaikki kuitenkin
Turhaa, hetkessä turhaa
Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen
Olit kai sekaisin
Kun luulit hän sua rakasti
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Näen sen illan tarkalleen niin kuin se kuvaillaan
Tähdet päiden päällä kiikkuu
Vesi väsyy, lämpö pohjaan katoaa
Aallot vaivalloiseen liikkuu
Miten kylmä kohmettaakin nopeaan
Ulpukanvarret ja huulet
Kukaan ei kuule huutoa väsyvää
Taas vaikeampi hengittää
Nyt tiedät kaikki on
Turhaa, hetkessä turhaa
Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen
Olit kai sekaisin
Kun luulit hän sua rakasti
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Ja niin kauan, miksi niin kauan
Sä elit kammoksuen tätä päivää
Miltä se tuntuu nyt
Kun veres kohta kylmennyt
Suhisee korvissas hiljaa
Ja vähän ennen
Sä toivot että joku jossakin
Sun takias vuosia pukeutuis mustaan
Ja heräisi öisin sua ikävöimään
Kuka nimeäs huutais
Aivan turhaan, kovaa ja turhaan
Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen
Olit kai sekaisin
Kun luulit hän sua rakasti
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Ja niin kauan, miksi niin kauan
Sä elit kammoksuen tätä päivää
Miltä se tuntuu nyt
Kun veres kohta kylmennyt
Suhisee korvissas hiljaa
On niin turhaa, kaikki on turhaa
Kun vedät piinatut keuhkosi täyteen
Olit kai sekaisin
Kun luulit hän sua rakasti
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Ja niin kauan, miksi niin kauan
Sä elit kammoksuen tätä päivää
Miltä se tuntuu nyt
Kun veres kohta kylmennyt
Suhisee korvissas hiljaa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suhisee korvissas hiljaa
Kun veres kohta kylmennyt
Miltä se tuntuu nyt
Sä elit kammoksuen tätä päivää
Ja niin kauan, miksi niin kauan
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Kun luulit hän sua rakasti
Olit kai sekaisin
Kun vedät piinatut keuhkosi täyteen
On niin turhaa, kaikki on turhaa
Suhisee korvissas hiljaa
Kun veres kohta kylmennyt
Miltä se tuntuu nyt
Sä elit kammoksuen tätä päivää
Ja niin kauan, miksi niin kauan
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Kun luulit hän sua rakasti
Olit kai sekaisin
Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen
Aivan turhaan, kovaa ja turhaan
Kuka nimeäs huutais
Ja heräisi öisin sua ikävöimään
Sun takias vuosia pukeutuis mustaan
Sä toivot että joku jossakin
Ja vähän ennen
Suhisee korvissas hiljaa
Kun veres kohta kylmennyt
Miltä se tuntuu nyt
Sä elit kammoksuen tätä päivää
Ja niin kauan, miksi niin kauan
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Kun luulit hän sua rakasti
Olit kai sekaisin
Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen
Turhaa, hetkessä turhaa
Nyt tiedät kaikki on
Taas vaikeampi hengittää
Kukaan ei kuule huutoa väsyvää
Ulpukanvarret ja huulet
Miten kylmä kohmettaakin nopeaan
Aallot vaivalloiseen liikkuu
Vesi väsyy, lämpö pohjaan katoaa
Tähdet päiden päällä kiikkuu
Näen sen illan tarkalleen niin kuin se kuvaillaan
Hänhän vain tahtoi sut mukaan
Kun luulit hän sua rakasti
Olit kai sekaisin
Sä vedät piinatut keuhkosi täyteen
Turhaa, hetkessä turhaa
Ja kaikki kuitenkin
Niin vaikeata unohtaa
Päivien palo täynnä kummaa supinaa
Ja poika niin kuin vedessä valo
Oli tyttö kuin ulpukankukka
Vesi on ollut tyyni kuin jää
Kerrotaan, et siitä asti kun se tapahtui
Sumuseinä värähtää
Väritön aamu, järven syleilyssä heinät ui
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
VVhn EEnnen |
| hn nnen |
| Vhn nEnen |
| bhn snnen |
| bVhn sEnnen |
| Vbhn Esnnen |
| chn 3nnen |
| cVhn 3Ennen |
| Vchn E3nnen |
|
ghn fnnen |
| gVhn fEnnen |
| Vghn Efnnen |
| fhn rnnen |
| fVhn rEnnen |
| Vfhn Ernnen |
| Vhn 4nnen |
| Vhn 4Ennen |
| Vhn E4nnen |
|
V㤤hn dnnen |
| Vhn dEnnen |
| Vhn Ednnen |
| Vhhn wnnen |
| Vn wEnnen |
| Vhn Ewnnen |
| Vjn Ennnen |
| Vjhn Enen |
| Vhjn Ennen |
|
Vun Emnen |
| Vuhn Emnnen |
| Vhun Enmnen |
| Vnn Ehnen |
| Vnhn Ehnnen |
| Vhnn Enhnen |
| Vbn Ejnen |
| Vbhn Ejnnen |
| Vhbn Enjnen |
|
Vgn Ebnen |
| Vghn Ebnnen |
| Vhgn Enbnen |
| Vyn |
| Vyhn |
| Vhyn Enenn |
| Vhn Enmen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|