|
|
|
|
M㤠En Enã¤ã¤ Itke
Niin on taas metsä hiljainen kun sä lähdit riehui tuuli puissa sen
se rikkoi piharuukun ja sydämen jonka sä piirsit nauraen
Niin on taas taivas sininen kun sä lähdit peitti harmaat pilvet sen
rankkasade polki pihan kukkaset mä en tiennyt piditkö sä niistä vai et
mä en mä en mä en hei
Mä en enää itke
vaikka silmäni kosteet on
sade kastelee mun kasvot tää sateenvarjo on kelvoton
mul on kaikki kohdallaan jotain pientä kaipaan vaan
vaikka sua en kaipaa niin koska sä aiotkaan tulla tavaroitasi hakemaan
Niin on taas kaikki paikoillaan kun sä lähdit jäivät pyykit roikkumaan
mun ei tarvii enää sulle selittää ja mä tiedän miten tahrat häviää
mä en mä en mä en hei
Mä en enää itke
vaikka silmäni kosteet on
sade kastelee mun kasvot tää sateenvarjo on kelvoton
mul on kaikki kohdallaan no jotain pientä kaipaan vaan
vaikka sua en kaipaa koska sä tuletkaan jo tavaroitasi hakemaan
Mä en enää itke
vaikka silmäni kosteet on
sade kastelee mun kasvot tää sateenvarjo on kelvoton
mul on kaikki kohdallaan jotain pientä kaipaan vaan
vaikka sua en kaipaa niin koska sä aiotkaan tulla tavaroitasi hakemaan
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
vaikka sua en kaipaa niin koska sä aiotkaan tulla tavaroitasi hakemaan
mul on kaikki kohdallaan jotain pientä kaipaan vaan
sade kastelee mun kasvot tää sateenvarjo on kelvoton
vaikka silmäni kosteet on
Mä en enää itke
vaikka sua en kaipaa koska sä tuletkaan jo tavaroitasi hakemaan
mul on kaikki kohdallaan no jotain pientä kaipaan vaan
sade kastelee mun kasvot tää sateenvarjo on kelvoton
vaikka silmäni kosteet on
Mä en enää itke
mä en mä en mä en hei
mun ei tarvii enää sulle selittää ja mä tiedän miten tahrat häviää
Niin on taas kaikki paikoillaan kun sä lähdit jäivät pyykit roikkumaan
vaikka sua en kaipaa niin koska sä aiotkaan tulla tavaroitasi hakemaan
mul on kaikki kohdallaan jotain pientä kaipaan vaan
sade kastelee mun kasvot tää sateenvarjo on kelvoton
vaikka silmäni kosteet on
Mä en enää itke
mä en mä en mä en hei
rankkasade polki pihan kukkaset mä en tiennyt piditkö sä niistä vai et
Niin on taas taivas sininen kun sä lähdit peitti harmaat pilvet sen
se rikkoi piharuukun ja sydämen jonka sä piirsit nauraen
Niin on taas metsä hiljainen kun sä lähdit riehui tuuli puissa sen
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
MM㤠EEn EEnã¤ã¤ IItke |
| 㤠n nã¤ã¤ tke |
| ãM¤ nE nEã¤ã¤ tIke |
| j㤠sn snã¤ã¤ jtke |
| jM㤠sEn sEnã¤ã¤ jItke |
| Mj㤠Esn Esnã¤ã¤ Ijtke |
|
k㤠3n 3nã¤ã¤ 9tke |
| kM㤠3En 3Enã¤ã¤ 9Itke |
| Mk㤠E3n E3nã¤ã¤ I9tke |
| n㤠fn fnã¤ã¤ ltke |
| nM㤠fEn fEnã¤ã¤ lItke |
| Mn㤠Efn Efnã¤ã¤ Iltke |
|
Mã㤠rn rnã¤ã¤ otke |
| M¤ rEn rEnã¤ã¤ oItke |
| M¤ã Ern Ernã¤ã¤ Iotke |
| M㤤 4n 4nã¤ã¤ ktke |
| Mã 4En 4Enã¤ã¤ kItke |
| M㤠E4n E4nã¤ã¤ Iktke |
|
dn dnã¤ã¤ 8tke |
| dEn dEnã¤ã¤ 8Itke |
| Edn Ednã¤ã¤ I8tke |
| wn wnã¤ã¤ utke |
| wEn wEnã¤ã¤ uItke |
| Ewn Ewnã¤ã¤ Iutke |
|
Enn Ennã¤ã¤ Ittke |
| E Eã¤ã¤ Ike |
| En Eãn¤ã¤ Ikte |
| Em Emã¤ã¤ Ifke |
| Emn Emnã¤ã¤ Iftke |
| Enm Enmã¤ã¤ Itfke |
|
Eh Ehã¤ã¤ I5ke |
| Ehn Ehnã¤ã¤ I5tke |
| Enh Enhã¤ã¤ It5ke |
| Ej Ejã¤ã¤ Ihke |
| Ejn Ejnã¤ã¤ Ihtke |
| Enj Enjã¤ã¤ Ithke |
|
Eb Ebã¤ã¤ Iyke |
| Ebn Ebnã¤ã¤ Iytke |
| Enb Enbã¤ã¤ Ityke |
| Enãã¤ã¤ I6ke |
| En¤ã¤ I6tke |
| En¤ã㤠It6ke |
|
En㤤㤠Igke |
| Enã㤠Igtke |
| Enã㤤 Itgke |
|
|
|
|
|
|
|
|
|