Jarkko Martikainen
Myrsky

kun huonot päivät päihittävät hyvät
ja kauniit kasvosi vääristyvät
etkä totuuksia osaa ominas pitää
eikä sydämessäsi liikahda mitään
etkä vierelles tahdo kutsua ketään
kun mietteesi mustimmat maan poveen vetää

kun voimattomuus on olemuksesi herra
etkä keskustella jaksa hetken verran
kun tuhoisa taivas on kaikkeutes yllä
minä näen sen hyvin ja käsitän kyllä
ja kanssasi kiroan elämän ilveet
ja luoksemme pyydän nuo synkimmät pilvet

ne pisaroi, tihuttaa, salamoi
myrskyn nostattaa
ja myrsky huuhtoo jälkesi niin
ettei suru voi löytää sinua

myös läheiseen ihmiseen pettyä saat
helpot huijaukset haaskalintua houkuttaa
niin tuo ystävä hyvä sun sydämees pesi
että hänelle uskoit myös luottamuksesi
hän luottamustas niinkuin jätteitä vaali
tuo ystävä niinkuin syöpä tai spitaali

sen myötä et helposti ihmiseen luota
vaan tulee se aamu kun et mieti tuota
kun turhuuden turhuutta mieti et illoin
ja yhtenä ylväänä nousemme silloin
ja jätämme kauaksi taaksemme heidät
ja nauramme kun myrsky tavoittaa meidät

ja pisaroi, tihuttaa, salamoi
myrsky nousta saa
se myrsky huuhtoo jälkesi niin
ettei suru voi löytää sinua

kun masennus makaa pedin pohjalla
ja kaipaus kolkuttelee sen alla
sinä pyörität mietteitä joissa oot maannut
toivoen ett' oisit takaisin saanut
ees muutamat minuutit, tunnit tai päivät
ja sanoa sanat jotka ilmaan jäivät

ja koskettaa elävää ihoa vielä
ja palata kotiin ja hän olis siellä
ja kertoa kuinka on rakkain ja parhain
ja yhdessä surra ett' lähti niin varhain
minä kanssasi kiroan elämän lakia
tummimmat pilvetkin itkee sen takia

ne pisaroi, tihuttaa, salamoi
myrskyn nostattaa
ja myrsky huuhtoo jälkesi niin
ettei suru voi löytää sinua

kun pelkäät että sulle jäi vain jämä
että petosta on ihmisen elämä
minä lakaisen roskat ja puhdistan pöydän
ja toivon rippeitä nurkista löydän
ja vien sinut parhaiden ystävien luokse
jotka eivät milloinkaan karkuun juokse

jotka avosylin sinut vastaanottaa
niin muistat myös sen että hyvyys on totta
ja unohdat pettymykset, turhat työskin
näet elämän arvon ja omasi myöskin
ja saapua saavat nuo synkimmät pilvet
ja ilmatarten inhottavimmat ilveet

ja pisaroi, tihuttaa, salamoi
myrsky nousta saa
myrsky huuhtoo jälkesi niin
ettei suru voi löytää sinua






Mirror lyrics:





ettei suru voi löytää sinua
myrsky huuhtoo jälkesi niin
myrsky nousta saa
ja pisaroi, tihuttaa, salamoi

ja ilmatarten inhottavimmat ilveet
ja saapua saavat nuo synkimmät pilvet
näet elämän arvon ja omasi myöskin
ja unohdat pettymykset, turhat työskin
niin muistat myös sen että hyvyys on totta
jotka avosylin sinut vastaanottaa

jotka eivät milloinkaan karkuun juokse
ja vien sinut parhaiden ystävien luokse
ja toivon rippeitä nurkista löydän
minä lakaisen roskat ja puhdistan pöydän
että petosta on ihmisen elämä
kun pelkäät että sulle jäi vain jämä

ettei suru voi löytää sinua
ja myrsky huuhtoo jälkesi niin
myrskyn nostattaa
ne pisaroi, tihuttaa, salamoi

tummimmat pilvetkin itkee sen takia
minä kanssasi kiroan elämän lakia
ja yhdessä surra ett' lähti niin varhain
ja kertoa kuinka on rakkain ja parhain
ja palata kotiin ja hän olis siellä
ja koskettaa elävää ihoa vielä

ja sanoa sanat jotka ilmaan jäivät
ees muutamat minuutit, tunnit tai päivät
toivoen ett' oisit takaisin saanut
sinä pyörität mietteitä joissa oot maannut
ja kaipaus kolkuttelee sen alla
kun masennus makaa pedin pohjalla

ettei suru voi löytää sinua
se myrsky huuhtoo jälkesi niin
myrsky nousta saa
ja pisaroi, tihuttaa, salamoi

ja nauramme kun myrsky tavoittaa meidät
ja jätämme kauaksi taaksemme heidät
ja yhtenä ylväänä nousemme silloin
kun turhuuden turhuutta mieti et illoin
vaan tulee se aamu kun et mieti tuota
sen myötä et helposti ihmiseen luota

tuo ystävä niinkuin syöpä tai spitaali
hän luottamustas niinkuin jätteitä vaali
että hänelle uskoit myös luottamuksesi
niin tuo ystävä hyvä sun sydämees pesi
helpot huijaukset haaskalintua houkuttaa
myös läheiseen ihmiseen pettyä saat

ettei suru voi löytää sinua
ja myrsky huuhtoo jälkesi niin
myrskyn nostattaa
ne pisaroi, tihuttaa, salamoi

ja luoksemme pyydän nuo synkimmät pilvet
ja kanssasi kiroan elämän ilveet
minä näen sen hyvin ja käsitän kyllä
kun tuhoisa taivas on kaikkeutes yllä
etkä keskustella jaksa hetken verran
kun voimattomuus on olemuksesi herra

kun mietteesi mustimmat maan poveen vetää
etkä vierelles tahdo kutsua ketään
eikä sydämessäsi liikahda mitään
etkä totuuksia osaa ominas pitää
ja kauniit kasvosi vääristyvät
kun huonot päivät päihittävät hyvät


Relevant Tags:
MMyrsky yrsky yMrsky jyrsky jMyrsky Mjyrsky kyrsky kMyrsky Mkyrsky nyrsky nMyrsky
Mnyrsky Myyrsky Mrsky Mrysky Mgrsky Mgyrsky Mygrsky Mhrsky Mhyrsky Myhrsky M6rsky
M6yrsky My6rsky Mursky Muyrsky Myursky M7rsky M7yrsky My7rsky Mjrsky Myjrsky Mtrsky
Mtyrsky Mytrsky Myrrsky Mysky Mysrky Mydsky Mydrsky Myrdsky My4sky My4rsky Myr4sky
Mygsky Myrgsky Mytsky Myrtsky My5sky My5rsky Myr5sky Myfsky Myfrsky Myrfsky Myesky
Myersky



HOME
Popular Songs:
die letzte schlacht gewinnen wir (1972)

bulldozer

ã†tti mã¸rkna

dreamy old new england moon

lost, broken, confused

legend of the headless rider

minerva

forever ends

in love

geranium

autos

is anybody there

lloran las rosas

episode 5.14 my own personal hell

breathe honesty

let weight be measured by merit

op straat

pãƒâ¶kpãƒâ´sen

nero

lost in the lonesome pines [ralph stanley]

(C) 2012 MirrorLyrics. All rights reserved. contact us