 |
|
 |
|
Nummela
Nämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat
Kävelytän koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat
Tuosta ojasta me silloin fillareita naarattiin
Jälkeen vedonlyönnin jossa jälleen hulluus punnittiin
Koulussa kavereiden kesken me tytöt jaettiin
Ne kiljui välitunneilla kun niitä takaa ajettiin
Ja kun faijan bändi soitti vein kaikki katsomaan
Kuunnellessain tunsin poltteen - mun piti päästä soittamaan
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin
Minä olin kahdentoista kun me maalle muutettiin
Ja vain vuotta vanhempana katsoin kun faijaa haudattiin
Mutsille jäi neljä lasta, uusi talo velkoineen
Mutta jotenkin se selvis - elämä alkoi uudelleen
Me silloin kavereiden kanssa tämä puisto vallattiin
Meidän mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla käveltiin
Ja me tiedettiin miten koko kylän katuvalot sai sammumaan
Aloin kirjoitella lauluja, ne käsittelivät kuolemaa
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin
Löysin elämäni naisen ja me yhteen muutettiin
Olin kakskytviis kun sanoin: "Please, eikö mentäis naimisiin?"
Nyt meil on omakotitalo, vaimo työkseen opettaa
Minä nukun päivät ja valvon yöt - nää biisit pitää kirjoittaa
Koiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään
Ja sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa
Ja mä kelaan että kaikki taitaa olla kohdallaan
Mä taidan kuulua tänne...
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin
|
|
|
 |
|
 |
|
|
|
|
Kun jotain herää sisälläin
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Mä taidan kuulua tänne...
Ja mä kelaan että kaikki taitaa olla kohdallaan
Ja sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa
Koiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään
Minä nukun päivät ja valvon yöt - nää biisit pitää kirjoittaa
Nyt meil on omakotitalo, vaimo työkseen opettaa
Olin kakskytviis kun sanoin: "Please, eikö mentäis naimisiin?"
Löysin elämäni naisen ja me yhteen muutettiin
Kun jotain herää sisälläin
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Aloin kirjoitella lauluja, ne käsittelivät kuolemaa
Ja me tiedettiin miten koko kylän katuvalot sai sammumaan
Meidän mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla käveltiin
Me silloin kavereiden kanssa tämä puisto vallattiin
Mutta jotenkin se selvis - elämä alkoi uudelleen
Mutsille jäi neljä lasta, uusi talo velkoineen
Ja vain vuotta vanhempana katsoin kun faijaa haudattiin
Minä olin kahdentoista kun me maalle muutettiin
Kun jotain herää sisälläin
Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kuunnellessain tunsin poltteen - mun piti päästä soittamaan
Ja kun faijan bändi soitti vein kaikki katsomaan
Ne kiljui välitunneilla kun niitä takaa ajettiin
Koulussa kavereiden kesken me tytöt jaettiin
Jälkeen vedonlyönnin jossa jälleen hulluus punnittiin
Tuosta ojasta me silloin fillareita naarattiin
Kävelytän koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat
Nämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| NNummela |
| ummela |
| uNmmela |
| mummela |
| mNummela |
| Nmummela |
| hummela |
| hNummela |
| Nhummela |
| jummela |
| jNummela |
|
| Njummela |
| bummela |
| bNummela |
| Nbummela |
| Nuummela |
| Nmmela |
| Nmumela |
| Nhmmela |
| Nuhmmela |
| N7mmela |
| N7ummela |
|
| Nu7mmela |
| Nkmmela |
| Nkummela |
| Nukmmela |
| Nimmela |
| Niummela |
| Nuimmela |
| N8mmela |
| N8ummela |
| Nu8mmela |
| Njmmela |
|
| Nujmmela |
| Nymmela |
| Nyummela |
| Nuymmela |
| Nummmela |
| Numela |
| Nummela |
| Nujmela |
| Numjmela |
| Nukmela |
| Numkmela |
|
| Nunmela |
| Nunmmela |
| Numnmela |
| Numemla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|